Helsingin Sanomat uutisoi tänään 31. maaliskuuta puolustusvoimissa tapahtuvan tuhansia läheltä piti –tilanteita vuosittain. Pääesikunnasta myönnetään vaaratilanteita sattuvan, mutta niiden tarkkaa määrää ei osata arvioida.

Varusmiesliitto pitää palvelusturvallisuutta asevelvollisten oikeusturvan tinkimättömänä perustana, jota puolustusvoimat on loukannut välinpitämättömyydellä ylläpitää tarkkaa kirjaa varusmiehiä koskettavista vaaratilanteista.

– Varusmiesten terveyttä uhkaavia vaaratilanteita ei saa tapahtua. Puolustusvoimat ei voi asettaa muuta tavoitetilaa kuin täydellisen nollatoleranssin, linjaa liiton puheenjohtaja Ville Blom.

Liitto vaatii puolustusvoimia pikaisesti käyttöönottamaan vaarakortti-järjestelmän kaikissa varusmiehiä kouluttavissa joukko-osastoissa ja huolehtimaan sen tarkoituksenmukaisesta ja laajasta hyödyntämisestä, jossa on liiton tietojen mukaan puutteita. Ilmoitus vaaratilanteesta tai muusta palvelusturvallisuuteen liittyvästä asiasta, esimerkiksi kiusaamisesta, tulee myös voida jättää ilman pelkoa sosiaalisesta paineesta tai ilmoituksen jättämisen kyseenalaistamisesta.

Varusmiesliitto peräänkuuluttaa palvelusturvallisuuden edistämisessä pitkäjänteisyyttä. Puolustusvoimien tulee tarkkailla kehittämänsä uuden työ- ja palvelusturvallisuus- sovelluksen tuloksellisuutta suhteessa vanhoihin ja epäonnistuneiksi tunnustettuihin järjestelmiin.

Varusmiesliitto painottaa, että palvelusturvallisuuden tulee olla kaikessa toiminnassa ja käytännön palveluksessa aidosti etusijalla. Liiton näkemyksen mukaan puolustusvoimissa tarvitaan seuranta- ja raportointiohjelmien ohella myös toimintakulttuurin muutos. Vaaratilanteisiin tulee suhtautua ratkaisuorientoituneesti ja avoimesti eikä syyllistävästi.

– Varusmiehet eivät saa joutua kokemaan jännitystä mahdollisista jälkiseuraamuksista tapahtuneita vaaratilanteita käsiteltäessä, sanoo puheenjohtaja Blom.