Ilta-Sanomat julkaisi 23.12. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivisen haastattelun, jossa Kivinen kertoo, ettei Puolustusvoimat näe tarvetta uudistaa sitä, keitä asepalvelukseen otetaan ja millä perusteella. Kysymys asepalveluksen uudistamisesta ohitetaan jutussa kahden lauseen kappaleella, jossa todetaan, että miehet riittävät seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi ja näin “lähitulevaisuus on turvattu”.

Varusmiesliitto on syvästi huolestunut siitä, miten vähäisellä huomiolla puolustuksemme kannalta tärkein yksittäinen kysymys ohitetaan.

“Puolustuksen uudistaminen ja suorituskykyisenä pitäminen vaatii pitkäjänteistä ja vuosikymmeniä eteenpäin katsovaa työtä. Hyvä esimerkki tästä on hävittäjien HX-hanke, jonka suhteen tehtävät päätökset vaikuttavat maamme puolustukseen positiivisesti vielä 2060-luvulla. Onko tosiaan niin, että varusmiespalveluksen suhteen riittää, että käytössä oleva malli toimii juuri ja juuri seuraavat kymmenen vuotta? Entä 20 vuoden päästä, saati sitten sen jälkeen?”  kysyy Varusmiesliiton puheenjohtaja Matias Pajula.

Pohjan asevelvollisuudelle ja varusmiespalvelukselle luo syntyvien lasten määrä. Syntyvyys on Suomessa laskenut alle vuosikymmenessä yli 60 000 syntyneestä (2010) alle 48 000 syntyneeseen (2018). Romahdusta on tapahtunut vuositasolla yli 12 000 nuoren tulevaisuuden maamme puolustajan verran.

Tilastokeskuksen syyskuussa julkaisemien tietojen mukaan pelkästään tänä vuonna romahdusta saattaa tulla lisää lähes 4000 syntyneen verran, jolloin syntyvyys saattaa laskea tänä vuonna jopa alle 45 000 syntyvään. Suunta ei ennustusten mukaan ole lähdössä tästä ylöspäin jatkossakaan.

Syntyvien määrä on siis laskenut kymmenessä vuodessa 25 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että noin 20 vuoden aikajänteellä, mikäli varusmiespalvelukseen ja sinne kutsuttavien valikoitumiseen ei tehdä muutoksia, myös varusmiespalveluksen suorittavien määrä laskee 25 prosentilla. Vuosittain palveluksen aloittaa tällä hetkellä vajaat 25 000 varusmiestä, joista noin viidesosa keskeyttää. Tällä kehityksellä 20 vuoden päästä palveluksen aloittaisi alle 19 000, joista nykyisellä keskeytysprosentilla palveluksen suorittaisi loppuun vain noin 15 000 varusmiestä. Määrä ei yksinkertaisesti riitä ylläpitämään nykyisen kaltaista reserviläisarmeijaa. Tämä kehitys yhdistettynä nuorten laskeneeseen maanpuolustustahtoon, keskeyttäneiden määrän kasvuun ja varusmiesten heikkenevään kuntoon tulee romuttamaan maanpuolustuksemme ennen kuin HX-hankkeen tiimoilta hankittavien uusien hävittäjien elinkaaren loppu on vielä edes näkyvissä.

“On todella huolestuttavaa, että maanpuolustuksemme kannalta näin tärkeä kysymys ohitetaan yhdellä lauseella todeten, että ei meillä ole ongelmaa vielä kymmenen vuoden päästä. Kuten luvut näyttävät, meillä on todellinen ja suuri ongelma viimeistään 20 vuoden päästä ja tilanne vain pahenee sen jälkeen. Jotta saamme uudistukset käyntiin ajoissa, ennen kuin puolustuksemme alkaa rapautua, on keskustelu niistä aloitettava viimeistään nyt. Siksi emme katso hyvällä, että näin tärkeä kysymys ohitetaan toteamalla, että “lähitulevaisuus on turvattu.” “, jatkaa Pajula.

Varusmiesliitto on pyrkinyt avaamaan keskustelua tästä uudistamisesta muun muassa tämän vuoden kesänä. Heinäkuussa julkaistu kannanotto siitä, mihin suuntaan Varusmiesliitto haluaisi asevelvollisuutta uudistettavan löytyy täältä http://varusmiesliitto.fi/2019/07/08/kannanotto-varusmiesliitto-vaatii-tasa-arvoista-asevelvollisuutta/.

“Suurista hankkeista ja kalustohankinnoista huolimatta Suomen sotilaallisen puolustuksen selkärangan luo nyt ja myös tulevaisuudessa laaja reserviläisarmeija. Aikooko Puolustusvoimat laiminlyödä puolustuksemme tärkeimmän elementin kehittämisen ja uudistamisen ja täten pidemmällä aikavälillä koko puolustuksen ylläpitämisen?”, kysyy Pajula

 

Lisätietoja

Matias Pajula, puheenjohtaja
matias.pajula@varusmiesliitto.fi
+358 50 5753347