Siviilipalveluksen rooli yhä epäselvä

Siviilipalveluksen yhteiskunnalliset tavoitteet ovat edelleen epäselviä. Vuonna 2010 valmistunut siviilipalveluksen kehittämistyöryhmän kehitysehdotukset jäivät vaatimattomiksi sekä ristiriitaisiksi ja toteutuneet kehittämistoimet ovat rajoittuneet hallinnollisiin uudelleenjärjestelyihin.

Siviilipalvelus koostuu neljän viikon mittaisesta Lapinjärven koulutuskeskuksen, koulutusjaksosta. Koulutusjakson lyhyestä kestosta ja siviilipalvelusreservin jäsentymättömästä tarkoituksesta johtuen koulutusjakson hyödyt yhteiskunnalle ja yksilölle jäävät minimaalisiksi, lähes olemattomiksi.

– Vaikea nähdä miten kirjastossa työpalveluaan suorittava siviilipalvelusmies hyötyy tai hyödyttää yhteiskuntaa saamallaan öljy- ja ympäristökatastrofia ehkäisevällä neljän viikon koulutuksella, sanoo Varusmiesliiton puheenjohtaja Ville Blom.

Siviilipalveluksen koulutusjakson jälkeisen pakollisen lähes 11 kuukauden työpalvelujakson hyödyt jätetään nyt lunastamatta. Työpalvelujakson voi suorittaa hyväksytyissä työpalvelupaikoissa julkisen sektorin tai kolmannen sektorin työpaikoissa. Hyväksyttyjä työpalvelupaikkoja ei ole nykytilaan riittävästi. Julkissektorin leikkauksista johtuvat yt-menettelyt heikentävät siviilipalvelusvelvollisten työpalvelumahdollisuuksia entisestään.

– Kunta joka irtisanoo työntekijöitään ei voi työllistää samaan aikaan siviilipalvelusmiestä, puheenjohtaja Blom tarkentaa.

Vuosittain n. 120 siviilipalvelusmiestä on vailla työpalvelupaikkaa koulutusjakson päättyessä. Kokonaan vaille työpalvelupaikkaa jäävät siviilipalvelusmiehet joutuvat suorittamaan palveluksen loppuun tukitehtävissä Lapinjärven koulutuskeskuksessa.

– Tasa-arvo ja työuranäkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää että asevelvollisuuden suorittaminen on tehokasta ja saumatonta riippumatta siitä suorittaako ase- vai siviilipalveluksen, toteaa puheenjohtaja Blom.

Liitossa tiedustellaan, miltä näyttää tulevaisuuden siviilipalvelus jos julkispalveluiden yksityistämiskehitys jatkuu. Siviilipalveluksen kehittämistyöryhmä ei ottanut huomioon, että yli 60% työpalvelupaikoista löytyy kuntasektorilta. Entä miten työpalvelupaikat järjestyy mikäli siviilipalveluksen houkuttelevuus kasvaa ja siviilipalvelusmiesten lukumäärä tuplaantuu.

Varusmiesliitto vaatii lakiuudistuksia ja syvää periaatteellista keskustelua siviilipalveluksen tulevaisuudesta.

– Nuoret siviilipalvelusvelvolliset ovat aidosti haluttu voimavara työmarkkinoille. Potentiaali tulee vapauttaa, linjaa Blom.

Share

Janne Welin