Suomalainen kokonaisturvallisuuden malli perustuu tavoitteeseen, että kansalaiset ovat toimintakykyisiä poikkeusoloissa ja kykenevät pitämään yhteiskunnan tärkeimmät toiminnot yllä kaikissa tilanteissa. Tapa, jolla kokonaisturvallisuutta tällä hetkellä ylläpidetään, nauttii laajasti kansan tukea.
Asevelvollisuuslain mukaan ensisijainen tapa suorittaa asevelvollisuus on hakeutua varusmiespalvelukseen. Näin tulee olla jatkossakin. Kuitenkin tuhannet asevelvolliset suuntaavat vuosittain, erinäisistä syistä johtuen, siviilipalvelukseen, ja peruskoulutuskauden jälkeen voittoa tavoittelemattomat organisaatiot saavat riveihinsä siviilipalvelusmiehet.
Turvallisuustilanteen heikennyttyä on keskitytty keskustelemaan pitkälti varusmiespalveluksen tulevaisuudesta, kun kokonaisturvallisuuden kannalta on tärkeää kehittää myös siviilipalvelusta suuntaan, jossa sen suorittaminen tuo relevanttia poikkeusolojen osaamista yhteiskunnalle.
Kokonaisturvallisuuden tavoittelemiseksi olisi syytä kartoittaa uusia tapoja suorittaa siviilipalvelus. Palveluksen kesto ulkomailla on rajattu kahteen kuukauteen, vaikka esimerkiksi ulkomaisissa suurlähetystöissä diplomatiatyön tukemisella olisi kokonaisturvallisuutta edistävä vaikutus.
Siviilipalvelusta tulee kehittää aikaansa sopivaksi varusmiespalveluksen rinnalla. On tärkeää purkaa jähmeitä rajoitteita jotka koskevat siviilipalveluksen suorittamista, koska poikkeusoloissa osaamisenkin tulee olla monipuolista. Ja mikä olisikaan parempi tapa palvella isänmaata, kuin valmistautua poikkeusoloihin, mutta samaan aikaan tukea diplomatiatyötä ulkomailla?
Siviilipalvelustyöryhmä
