Kevään eduskuntavaalit ja niiden jälkeen käydyt hallitusneuvottelut, niissä esillä oleminen ja tehtäviin päätöksiin vaikuttaminen ovat olleet ylivoimaisesti Varusmiesliiton tärkeimmät tehtävät vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla. Nyt hallitusohjelma on julkistettu ja on aika katsoa, miten työssä onnistuttiin.

Varusmiesliitto esitteli eduskuntavaalien tavoitteensa medialle maaliskuun alussa. Tavoitteisiimme lukeutui monia tärkeitä konkreettisia uudistuksia asevelvollisten taloudellisen tilanteen ja tasa-arvoisen kohtelun kehittämiseksi sekä siviilipalveluksen parantamiseksi sekä yhteiskunnan että yksilön näkökulmasta. Erityisen tavoitteemme ruokarahakäytäntöjen tasa-arvoistamisesta varusmiesten ja siviilipalvelusta suorittavien välillä nosti ennätysmäärän keskustelua. Yhteensä Varusmiesliiton vaalitavoitteet saivat lähes 40 mediaosumaa muutamassa päivässä.

Merkittävä näkyvyys Varusmiesliiton vaalitavoitteille varmisti, että liiton asettamat tavoitteet olivat kaikissa aihetta koskevissa paneeleissa kansanedustajaehdokkaiden, ja myös myöhemmin tuoreiden kansanedustajien huulilla. Myös liiton järjestämässä vaalipaneelissa puolueiden ehdokkaat olivat tietoisia ja pystyivät jakamaan suurimman osan liiton tavoitteista.

Uuden eduskunnan valinnan jälkeen Varusmiesliitto jatkoi tavoitteiden eteenpäin ajamista ottamalla osaa keskusteluun ja vaikuttamalla aktiivisesti alkaneisiin hallitusneuvotteluihin. Liitto lähestyi, kävi tapaamassa ja esitteli tavoitteita puolustuspolitiikasta mukana päättämässä olleille neuvottelijoille. Työ onnistui monella mittarilla erinomaisesti.

Minkälaisia asioita hallitusohjelmaan onnistuttiin sitten saamaan?

Asevelvollisten ja varusmiesten kannalta tärkeimpiä nostoja hallitusohjelmasta sekä niiden käytännön vaikutuksia:

  • ”Suomen puolustuskyky perustuu yleiseen asevelvollisuuteen, koulutettuun reserviin, koko maan puolustamiseen ja korkeaan maanpuolustustahtoon.”

Yleiseen asevelvollisuuteen ei tämän kirjauksen mukaan olla koskemassa tämän hallituskauden aikana. Asevelvollisuusjärjestelmä ja varusmiespalvelus jatkuvat rakenteellisesti samanlaisina, velvollisuutena miehille ja vapaaehtoisuutena naisille. Lauseeseen on myös kirjattu se, että puolustuskyky perustuu ”korkeaan maanpuolustustahtoon”. Uskomme, että tämä tarkoittaa myös asevelvollisuuden uudistamista niin, että järjestelmällä on kansan luottamus myös tulevaisuudessa.

  • ”Puolustusvoimien henkilöstöä lisätään hallituskaudella noin 100 tehtävällä.”

Henkilöstölisäykset kohdistuvat valmiuden ja suorituskyvyn jatkuvaan kehittämiseen. Tämä tarkoittaa, että ainakin osa henkilöstölisäyksestä kohdistuu myös varusmiesten koulutukseen erityisesti valmiusyksiköissä. Lisääntyvä kouluttajaresurssi tarkoittaa varusmiesten näkökulmasta mielekkäämpää ja laadukkaampaa koulutusta, eli kehitys on positiivinen.

  • ”Senaatti-kiinteistöille perustetaan tytärliikelaitos Puolustuskiinteistöt, joka vastaa puolustushallinnon erityistarpeista muuttuneessa turvallisuustilanteessa. Puolustuskiinteistöjen velvoitteista säädetään lailla.”

Vaikka Puolustuskiinteistöjen perustamisessa on kyse lähinnä hallinnollisesta muutoksesta, on uudistuksella mahdollisesti merkittävästi positiivista vaikutusta varusmiesten näkökulmasta pitkällä aikavälillä erityisesti sisäilmaongelmaisten kasarmien näkökulmasta. Nykyinen tilanne, jossa Senaatti-kiinteistöt on omistanut kasarmirakennukset ja kiinteistöjen huolto on ollut Puolustusvoimien rakennuslaitoksen vastuulla on ollut osasyy siihen, että kasarmien korjaaminen ja huolto on ollut liian hidasta eikä ongelmia ole saatu korjattua kunnolla. Tämä uudistus vie tilannetta ainakin parempaan suuntaan.

  • ”Hallituskauden alussa asetetaan laajapohjainen parlamentaarinen komitea selvittämään yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä. Tavoitteena on korkean maanpuolustustahdon ylläpitäminen ja kansalaisten yhdenvertaisuuden vahvistaminen.”

Käytännössä tämä tarkoittaa, että todennäköisesti jo tämän vuoden puolella asetetaan työryhmä, joka selvittää asevelvollisuuden uudistustarvetta ja suuntaa, johon asevelvollisuutta tulisi viedä. Siitä, mihin tuloksiin tämä ryhmä hallituskauden aikana tulee, on vaikea tässä vaiheessa sanoa. Uskomme, että keskustelua tullaan käymään muun muassa koko ikäluokkaa koskevasta asevelvollisuudesta ja tasa-arvon edistämisestä asevelvollisuudessa ylipäätään, varusmiesten ja siviilipalvelusta suorittavien taloudellisen tilanteen helpottamisesta ja siihen tarvittavista keinoista sekä asepalveluksen vaihtoehdoista (eli tällä hetkellä siviilipalveluksesta) ja niiden kehittämisestä ja uusien vaihtoehtojen tuomisesta.

Myös Varusmiesliitto tulee olemaan tiiviisti mukana tässä työssä ja tekee kaikkensa sen eteen, että myös varusmiehet saavat oman edustajansa tähän työryhmään.

  • ”Palvelusta suorittavien mahdollisuuksia yhdistää siviilielämä ja palvelus kehitetään.”

Vaikka lause ei vielä itsessään kerro mitään niistä konkreettisista keinoista, joilla tilannetta aiotaan kehittää, on kuitenkin jo pelkästään se, että se löytyy hallitusohjelmasta loistava uutinen asevelvollisten näkökulmasta. Varusmiesliiton käsityksen ja saamien tietojen mukaan mahdollisia konkreettisia toimia ovat muun muassa ruokarahakäytäntöjen muuttaminen ja parantaminen varusmiesten näkökulmasta, sotilasavustuksen tulorajojen nostaminen sekä pääsykokeisiin valmistautumisen helpottaminen varusmiespalvelusta suorittaessa.

Varusmiesliitto jatkaa aktiivista työtä sen eteen, että tämä lause johtaa myös konkreettisiin toimiin ja mahdollisimman monia ajamiamme tavoitteita saadaan maaliin hallituskauden aikana.

  • ”Naisten edellytyksiä suorittaa vapaaehtoinen asepalvelus ja palvella Puolustusvoimissa parannetaan muun muassa tasa-arvotyöllä ja lisäämällä tietoisuutta naisten asepalveluksesta.”

Naisten asepalvelus tulee myös tulevaisuudessa perustumaan vapaaehtoisuuteen, ainakin tämän kirjauksen mukaan. Naisten asemaa palveluksessa ja halukkuutta sekä mahdollisuuksia suorittaa asepalvelus tullaan kauden aikana kehittämään. On myös todennäköistä, että kutsunnat laajennetaan koskemaan koko ikäluokkaa ja näin parannetaan naisten tietoisuutta asepalveluksesta. Uskomme vahvasti, että tämä kirjaus tarkoittaa myös liiton pitkään ajaman yhteistupakokeilun aloittamista.

Varusmiesliitto on on tyytyväinen hallitusohjelmasta löytyviin varusmiespalvelusta koskeviin kirjauksiin. Ne mahdollistavat monien hyvien uudistusten toteuttamisen seuraavan hallituskauden aikana. Kirjaukset jäävät kuitenkin varsin ylätasoisiksi, eikä konkreettisia keinoja ole vielä eritelty. Liitto jatkaa työtä sen eteen, että kirjaukset myös muuttuvat todellisiksi toimiksi seuraavan hallituskauden aikana.

Lisätietoja:

Matias Pajula
Puheenjohtaja, Varusmiesliitto ry.

050 575 3347
matias.pajula@varusmiesliitto.fi

667

paasihteeri