Tänään perjantaina 16. lokakuuta tulee kuluneeksi tasan 25 vuotta siitä, kun ensimmäiset naiset astuivat varusmiespalvelukseen. Naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuneiden ja sen suorittaneiden määrä on hiljalleen kasvanut, ja tällä hetkellä hieman alle tuhat naista suorittaa vuosittain varusmiespalveluksen. Naiset pärjäävät yleisesti ottaen palveluksessa hyvin.
”Viime vuosina yli puolet palveluksen suorittaneista naisista on saanut johtajakoulutuksen. Tämä kertoo siitä, että naiset osaavat ja pärjäävät varusmiespalveluksessa, ja ovat motivoituneita sen suorittamiseen”, kommentoi Varusmiesliiton pääsihteeri Eleonoora Hilska.
Käynnissä oleva ja toistaiseksi hyvin sujunut yhteistupakokeilu on jälleen yksi askel kohti naisten aseman vakiinnuttamista varusmiespalveluksessa. Se ei kuitenkaan riitä. Naiset kokevat edelleen varusmiespalveluksessa enemmän syrjintää ja häirintää miehiin verrattuna. Ratkaisuna ongelmaan Varusmiesliitto näkee naisten aseman normalisoinnin varusmiespalveluksen suorittaneissa. Se vaatii sitä, että naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia asevelvollisuuden suhteen. Palvelukseen päätymisen tulisi olla sidonnainen motivaatioon ja soveltuvuuteen, ei sukupuoleen.
”Jotta saamme ikäluokasta parhaan mahdollisen potentiaalin, tulee asevelvollisuus laajentaa koskemaan koko ikäluokkaa. Koko ikäluokkaa koskevien kutsuntojen kautta palvelukseen valikoituisivat sukupuoleen katsomatta motivoituneimmat ja soveltuvimmat yksilöt”, vaatii Varusmiesliiton puheenjohtaja Topi Korpinen.
Lisätiedot
Topi Korpinen
Puheenjohtaja
topi.korpinen@varusmiesliitto.fi
