Varusmiesten toimeentulo lepää vain mahdolliset asumismenot kattavan sotilasavustuksen ja pienen päivärahan varassa. Niinpä palveluksen jälkeen monen taloudellinen tilanne on vaikea.
Työ- tai opiskelupaikkaa ei välttämättä löydy heti ja vaikka se olisi valmiina odottamassa, on ensimmäiseen tiliin yleensä viikkoja aikaa.
Siirtymävaiheen helpottamiseksi Suomessa maksettiin vuosina 1971-1992 kotiuttamisrahaa, kunnes se lakkautettiin säästösyistä kokonaan vuonna 1993.
Ruotsissa varusmiehille maksetaan paitsi merkittävästi suurempaa päivärahaa, mutta myös tuntuva kotiuttamisraha.
“Varusmiespalveluksen suorittaminen ei saa johtaa taloudelliseen ahdinkoon. Siksi Varusmiesliitto esittää varusmiesten kotiuttamisrahan käyttöönottamista”, Varusmiesliiton hallituksen jäsen Mats Uotila linjaa.
Palvelusajan mukaan porrastettava ja kotiutumisen yhteydessä maksettava kotiuttamisraha motivoi suorittamaan palveluksen loppuun, turvaa perustoimeentulon reserviin siirryttäessä ja ehkäisee siten nuorten syrjäytymistä. Se on myös merkittävä ele ja tapa kiittää isänmaan eteen suoritetusta palveluksesta.
Varusmiesliiton ehdottamassa mallissa kotiuttamisraha olisi 2 euroa palveluspäivää kohti. Kotiuttamisraha olisi 330 euroa niille varusmiehille, jotka palvelevat 165 päivää, 510 euroa niille, jotka palvelevat 255 päivää, ja 694 euroa niille, jotka palvelevat 347 päivää.
Varusmiesten palveluspäiviä on yhteensä vuositasolla keskimäärin noin 5,3 miljoonaa, joten 2 euron kotiuttamisraha palveluspäivää kohti maksaisi noin 10,6 miljoonaa euroa. Etuus olisi varusmiehen päivärahan ja sotilasavustuksen tavoin verovapaata tuloa.
“Päivittäin kaksi euroa kertyvä kotiuttamisraha on hyvä alku ja tärkeä parannus varusmiesten toimeentuloon”, Varusmiesliiton puheenjohtaja Elina Riutta päättää.
