Norjassa kokeillut asepalveluksen sukupuolineutraalit rakenteet on havaittu pääosin hyviksi ja Ruotsissa menettely on jo arkipäiväistynyt. Varusmiesliitto vaatii jakolinjojen kriittistä tarkastelemista myös suomalaisessa järjestelmässä sekä palvelukseen hakeutumiseen että itse palvelukseen liittyen.

Varusmiesliiton näkemyksen mukaan nykyjärjestelyn haasteet ilmenevät arkipäiväisessä palveluksessa, jos naisten tupa sijaitsee esimerkiksi toisella käytävällä kuin sen ryhmän majoitustila, johon nainen kuuluu. Yhteinen majoitustila voisi lisätä Norjassa saatujen kokemusten mukaisesti myös joukon yhteishenkeä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Varusmieslitto muistuttaa, että siirtyminen yhteistupiin on valtava kulttuurillinen edistysaskel luonnollisen tasa-arvon toteutumiseen. Sukupuolen- ja seksuaalisuuden perusteella toteutettava lokerointi vain alleviivaa ristiriitojen syntymistä. Muista pohjoismaista saadut kokemukset kertovat arkipäiväistyneen järjestelyn ongelmattomuudesta.

Varusmiesliitto kuitenkin painottaa, että nais- ja miesvarusmiesten laajempi yhtäläistäminen edellyttää tiettyjä erityisjärjestelyitä esimerkiksi pukeutumiseen liittyen. Jokaiselle tulee taata edelleen häiriötön sekä kaikesta kiusaamisesta ja syrjinnästä vapaa palvelus.

– Yhteistupiin siirtyminen varmasti edistäisi kulttuurinmuutosta, jossa varusmiehet omaksuisivat kohtaamaan toisensa yhä tasavertaisemmin sukupuolesta välittämättä. Käytännön kokeileminen myös Suomessa on kannatettavaa, toteaa Varusmiesliiton puheenjohtaja Ville Blom.

Varusmiesliitto haluaa muistuttaa, että yleisen palvelusohjesäännön kohta 84 kieltää nykyisellään yhteistupamenettelyn, mutta liiton tietojen mukaan naisten ja miesten yhteiset majoitustilat ovat myös Suomessa jo käytettyjä.

– Olisi siis toivottavaa, että asiaa pohdittaisiin myös pääesikunnassa ennen sen laajempaa käytäntöön saattamisesta tai siitä linjaamista, summaa puheenjohtaja Blom.

359