Teksti Atte Grönroos, Iina Palonen

Varusmiesliiton kannanotto rokotusjärjestyksen muuttamisesta varusmiehille suotuisammaksi on herättänyt paljon keskustelua. Rokotusjärjestyksestä keskusteleminen on saanut aikaan myös keskustelua yleisistä rajoitustoimenpiteistä varuskunnissa.

On selvää, että Puolustusvoimissa on tehty paljon oikein epidemian torjunnassa. Heti epidemian alussa varuskunnissa siirryttiin jaksottaiseen palvelusmalliin, jonka tavoitteena on vähentää tartuntaketjujen laajenemisen mahdollisuutta. Lisäksi hygieniaan ja karanteeneihin on panostettu. Kuitenkin tilanteen ollessa uusi opittavaakin vielä on runsaasti.

Varusmiehet ovat kokeneet tiedotuksen ja viestinnän rajoituksista ja koronaan liittyvistä toimenpiteistä riittävinä. ”Tornihuhut” ottavat helposti vallan, kun esimerkiksi karanteeniolosuhteista ei kerrota avoimesti ulospäin. Oikeus saada tietää esimerkiksi tartunnan jälkeisistä toimenpiteistä pitäisi olla varusmiehilläkin.

Karanteeniin joutuminen ja pahimmillaan satojen palveluskavereiden lomien polttaminen oman tartunnan vuoksi nostaa hoitoon ja testiin hakeutumisen kynnystä. Oireiden piilottelu esimerkiksi päivää ennen lomaa voi tuntua paremmalta vaihtoehdolta kuin testiin hakeutuminen. Kuka tahansa työssäkäyvä voi kysyä itseltään, miltä tuntuisi, jos satojen kollegoiden vapaapäivät peruttaisiin siksi, että itsellä tulee hengitystieoireita. Ryhmäpainekin on kova.

Varusmiesliitto on saanut myös tietoa, että varusmiehiä on kielletty puhumasta koronatoimista ja niiden riittämättömyydestä ulospäin. Jopa oikeudellisista toimenpiteistä on keskusteltu. Tällainen ei missään tapauksessa ole hyväksyttävää. Varusmiehillä ei aina ole kaikkea tarvittavaa tietoa oikeuksistaan, eikä koronarajoituksista puhuminen kotiväelle tai medialle ole peruste uhkailla esimerkiksi oikeustoimenpiteillä.

Helsingin Sanomat kysyi Sotilaslääketieteen keskuksen näkemystä oireiden piilottelusta. Sotilaslääketieteen keskuksessa nähtiin, että kysymys liittyy varusmiesten ”tahtoon nujertaa pandemia” ja sen ”horjumiseen”. Keskuksessa ei tunnistettu oireiden piilotteluun tai karanteenin välttämiseen pyrkivää käyttäytymismallia.

Varusmiesliitto haluaa korostaa, että asia ei missään nimessä ole tahtokysymys: kyse on siitä, että varusmiehet tahtovat kyllä menetellä turvallisesti ja toimia rajoitusten mukaan, mutta kuten muuallakin yhteiskunnassa, äärimmäisten rajoitusten vuoksi jaksaminen on todella koetuksella.

Rajoitusten ollessa kovia ja aiheuttaessa isoa kuormitusta jo valmiiksi raskaalta tuntuvan palveluksen ohelle, rokotuksella saataisiin iso muutos nykytilaan. Jokaisella varusmiehellä on oikeus mahdollisimman terveysturvalliseen palvelukseen. Varusmiesten rokottaminen on lisäksi mahdollista järjestää tehokkaasti ja nopeasti.

Atte Grönroos, puheenjohtaja

Iina Palonen, varapuheenjohtaja

320