Onnittelut kotiutuva varusmies!

Pakollinen paha on elämästä ohi ja vapaus on koittanut! Ai että! Mutta mitä seuraavaksi? Intin touhuihin tuskin tekee mieli palata. Mutta hetkonen, eikö olisi kova juttu jos saisit jotenkin käytettyä hyväksi tämän vuoden puuhasteluja myös siviilissä?

Tässä lyhyesti siitä, mitä Varusmiesliitolla on tarjota vuodelle 2019.

Varusmiesliiton pitkäaikainen tavoite on ollut tuoda varusmiehet samalle viivalle muiden tukea saavien ryhmien kanssa. Asevelvollisten saamien taloudellisten tukien määrä ja taloudellinen asema ovat kuitenkin jo pitkään laahanneet yleisen tulo- ja kustannustason perässä. Nykyhetkellä varusmies saa vähemmän tukea kuin opiskelijat, eläkeläiset tai toimeentulotukea nostava kansalainen. Jopa vangit saavat suurempaa avustusta kuin varusmiehet! Pitkäaikainen lobbaus ei ole vielä päässyt arvoiseensa lopputulokseen, vaikka eteenpäin ollaankin menty ja isosti. Puolustusministeriö on näyttänyt varovasti vihreää valoa Varusmiesliiton tavoiteohjelman ehdotuksille toimeentulon uudistuksista. Avustuksista päättää kuitenkin pitkälti Sosiaali- ja terveysministeriö, joka ei ole vielä tehnyt päätöksiä sotilasavustuksen parantamisesta.

Eduskunnan piittaamattomuus varusmiesten oloihin vain vahvistaa nuorten miesten ennakkoluuloja kansalaisvelvollisuutta kohtaan. Vain noin kolmasosa ikäluokasta suorittaa nykypäivänä varusmiespalveluksen. He jäävät automaattisesti puoleksi vuodeksi tai vuodeksi jälkeen opinnoissa ja työelämässä. Työeläkettäkään ei kartu palveluksen aikana toisin kuin esimerkiksi korkeakoulu- tai ammattitutkinnon suorittamisen aikana. Varus- ja siviilipalvelusmiesten toimeentuloa tarkasteltaessa kiistattomana tavoitteena tulisi olla, että asepalveluksen suorittaminen ei saa missään tilanteissa aiheuttaa nuorelle taloudellista taakkaa. Kysehän on kuitenkin pakosta, ei vapaavalintaisesta toiminnasta. Muutamilla taloudellisilla muutoksilla saataisiin kevennettyä varusmiespalveluksen taakkaa jo huomattavasti.

Nykytilanne ajaa osan asevelvollisista vanhempiensa lompakolle. Jotkut taas joutuvat elämään aiempien säästöjensä varassa. Kaikilla ei kuitenkaan näitä vaihtoehtoja ole ja osa velkaantuu pahasti. Erityisen huonossa asemassa ovat omillaan asuvat ja perheelliset asevelvolliset. Varusmiesliitto ja Puolustusvoimien alaiset varusmiestoimikunnat ovat molemmat esittäneet aloitteen, jossa poistetaan kokonaan työstä ansaittujen lisätienestien vaikutuksen sotilasavustukseen suuruuteen.

Suurin osa toimeentulouudistuksista koskee yksin asuvia tai perheellisiä varusmiehiä. Kelan tarjoama sotilasavustus kattaa suurimman osan asumiskustannuksista, mutta ei kaikkea. Kulujen kattaminen ja ylipäätään viikonloppuvapailla tienaaminen kuitenkin kielletään avustusta saavilta käytännössä kokonaan. Tällä hetkellä jokainen tienattu euro on suoraan pois varusmiehen sotilasavustuksesta. Tietenkin on ymmärrettävää, että varusmiehen kannattaa käyttää vapaa-ajat ja lomat lepäämiseen palvelusajan ulkopuolella. Kuitenkin työn teon käytännössä kieltäminen tai siitä ainakin rahallisesti hyötymättä jääminen on asia, johon on saatava muutos.

Muutos tukiin ei olisi suuruudeltaan edes niin merkittävä valtion budjetin kannalta kuin mitä se olisi yksittäisille varusmiehille. Tällä hetkellä omillaan asuville jää vapaa-ajalla työn tekemisestä jotain käteen vasta 5-10 kokopäiväisen työpäivän jälkeen riippuen palkkauksesta ja avustuksen määrästä. Tällaiseen työmäärään varusmies pääsee käytännössä vain käyttämällä työntekoon kaiken vapaa-aikansa palvelusajan ulkopuolella. Kiinnioloviikonloput ja useamman yön kestävät metsäharjoitukset syövät aikaa tehdä työtä vieläkin enemmän. Kannustusta työntekoon tai oman yrityksen ylläpitämiseen ei tällä hetkellä intin puolesta ole.

Ja hei! Varusmiesliiton vuosikokous alkaa jo kolkutella kalentereissa. Kokouksessa jäsenistö valitsee puheenjohtajan ja muun hallituksen. Nyt on tilaisuus käyttää intin aikana saatu tietotaito hyväksi ja lähteä mukaan hallitukseen! Euroopan parlamentti- ja eduskuntavaalit mahdollistavat sen että Varusmiesliitto on isosti esillä mediassa heti liittokokouksesta eteenpäin pitkälle kevääseen saakka.

Joni Karras
Kirjoittaja on reservin vänrikki ja Varusmiesliiton liittohallituksen jäsen

501