“Raaseporin turma-autoa kuljettanut varusmies syytteessä – nuori mies ei halua tulla kuulluksi oikeudessa, kuunteli pää painuksissa syyttäjän kuvausta onnettomuudesta.” Näin kuului MTV:n otsikko (9.9.2019). Puolustusvoimien kuorma-autoa ajanutta nuorta miestä syytetään liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, kolmesta kuolemantuottamuksesta ja palvelusrikoksesta. Tiedetään, että onnettomuushetkellä näkyvyys on ollut täysin olematon, tasoristeys vartioimaton, sekä kuormittava taisteluharjoitus takana. Onko siis ihmekään, että varusmies on oikeudessa pää painuksissa ja haluton tulla kuulluksi, kun hänellä ei vallinneissa olosuhteissa ole ollut tosiasiallista mahdollisuutta vaikuttaa tapahtumien kulkuun?
Virallinen totuus on, että kuljettajilla on erittäin tarkat lepoaikasäännöt, ja niitä valvotaan ja noudatetaan. Ikävä kyllä tämä harvoin pitää paikkaansa. Tämän tapauksen osalta ei voida varmuudella sanoa, onko lepoaikoja laiminlyöty. Vaikka kuljettajan lepoajat olisivatkin täyttyneet, pitäisi silti ottaa huomioon yleinen vireystila. Puolustusvoimien kaltaisessa voimakkaan hierarkian laitoksessa on esimiehillä ja kouluttajilla suuri vastuu. Jos varusmiehelle käsketään ajotehtävä, ei siitä ole helppo kieltäytyä. Kurinalainen varusmies on koulutettu niin, ettei hän kyseenalaista esimiestä. Varusmiesliitto saakin aivan liikaa palautetta tapauksista, joissa lepoaikoja ei ole asianmukaisesti noudatettu. Useissa tapauksista kerrotaan käskijän vedonneen sotatilanteeseen, jonka aikana ei lepoaikojaan saa valita.
”Lepoaikojen noudattaminen ja ennen kaikkea yleinen palvelusturvallisuus tulisi olla pääprioriteetteja puolustusvoimissa. Rauhanaikana ei yksinkertaisesti saa tulla tilannetta, jossa varusmies asetetaan huolimattomuudella hengenvaaraan. Harjoitusten tulee jatkossakin olla välillä rankkoja, mutta siinäkin on turvallisuuden mentävä edelle. Kaikki tarpeeton riskinotto tulee välttää. Näissä olosuhteissa, missä kaikki varusmiehet ovat kuorma-autossa käskettyinä, ei voi tapahtua vastaavaa” korostaa Varusmiesliiton hallituksen jäsen Topi Korpinen.
Vastuun tapaturmasta tulee olla Puolustusvoimilla. Varusmies, joka on vallitsevissa olosuhteissa velvoitettu rattiin, kokee syyllisyyttä varmasti muutenkin. ”Jos Puolustusvoimat olisi tiennyt, että tasoristeyksen näkyvyys on niin huono, että siihen on edettävä sokkona, ei risteykseen ajamista olisi voitu sallia. Tämä näkyvyyden puute on selvinnyt vasta turman jälkeen ja rekonstruktio tehtiin vielä paremmissa olosuhteissa kuin mitkä onnettomuushetkellä oli.” Tästä asianajajan lausunnosta herää kysymys siitä, miksi Puolustusvoimat ei ollut tätä kunnolla etukäteen selvittänyt, vaikka reitti oli varmasti etukäteen tiedossa. Junan kuljettaja oli huomannut kuorma-auton, ja viheltänyt, mutta jos edes apukuskin paikalla istunut varusmies ei ollut nähnyt junaa eikä kuullut mitään junan varoituksia, ei varmasti ollut kuskikaan.
”Varusmiesliitto vaatii, että puolustusvoimat kantaa vastuunsa, ja puolustaa varusmiehiään. On täysin kestämätöntä, jos puolustusvoimat eivät ole varusmiehen puolella tässä asiassa. Syyllisiä tapaukseen on monta, mutta kuorma-auton kuljettajaa ei missään nimessä saa syyttää yksinään. Syypää on rakenteellinen ongelma, jossa yleinen palvelusturvallisuus ei ole vielä toivotulla tasolla. Tähän on saatava muutos”, vaatii Varusmiesliiton puheenjohtaja Matias Pajula.
Lisätietoja:
Matias Pajula, Varusmiesliiton puheenjohtaja
050 575 3347
matias.pajula@varusmiesliitto.fi
Topi Korpinen, Varusmiesliiton hallituksen jäsen
044 209 3535
